Normien kahleista vapautuminen
Tämä kirjoitus on osa Mama Mojo -sarjaa, jota julkaistaan joka keskiviikko. Kirjoitukset on alun perin lähetetty uutiskirjeessä uusien Mama Mojo -podijaksojen yhteydessä. Voit kuunnella tähän kirjoitukseen liittyvän jakson Oodi – Paljon opittavaa täältä.
Hyväksy jatkuva keskeneräisyys
Me emme koskaan tule valmiiksi minkään asian kanssa, emme myöskään seksuaalisuudessamme. Meillä on jatkuvasti paljon opittavaa niin itsestämme, toisistamme, suhteista kuin ympäröivästä maailmasta. Mitä enemmän opimme, sitä paremmin ymmärrämme miten vähän oikeastaan tiedämme ja osaamme. Ja ei, sen ei tarvitse lannistaa, vaan se toivottavasti auttaa pysymään avoimena uudelle.
Normien kahleista vapautuminen
Vaikka oma kasvuympäristö ei olisi ollut seksuaalisuuden suhteen erityisen kielteinen ja konservatiivinen, olemme kaikki eläneet yhteiskuntamme tiukahkojen normien paineessa. Kun kuulemme, näemme ja tunnistamme itsestämme jotain normista poikkeavaa, saatamme säikähtää, jopa kauhistella ja omalla kohdallamme painaa tuntemuksiamme alas, jotta voisimme paremmin täyttää muiden asettamia odotuksia.
Uskon siihen, että mitä enemmän kuulemme muiden kokemuksia ja tulemme tietoiseksi erilaisista tavoista toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan, ilmentää ja määritellä omaa sukupuoltaan ja olla suhteessa, sitä enemmän mahdollisuuksia meillä itsellämme on löytää se, mitä olemme ja mitä haluamme, sekä tietenkin myös ymmärtää muiden valintoja.
Eroon rajoittavista uskomuksista
Millaisia periaatteita ja uskomuksia sinulla on ollut nuorena tai aiemmin aikuisuudessa liittyen seksuaalisuuteen, seksiin ja suhteisiin? Miten ne ovat vaikuttaneet sinuun – ovatko ne olleet rajoittavia vai mahdollistavia?
Miten olet ”päässyt yli” rajoittavista periaatteista ja uskomuksista? Onko muutos tapahtunut hetkessä, vai onko se ollut pidempi prosessi? Millaisia asioita siihen liittyi ja keitä ihmisiä oli mahdollisesti myötävaikuttamassa?
Millaisista rajoittavista tai tuomitsevista ajatuksista saat itsesi kiinni tällä hetkellä? Mistä nuo ajatukset kumpuavat? Rajoittavatko ne sinua itseäsi ja/vai myötämielistä suhtautumista muihin?