Imetys ja vanhemman jaksaminen

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen kirjoitti 8.1.2021, kuinka imetys on voimille ottava asia ja ratkaisu äidin väsymykseen voisi helpottua pullomaidon avulla. Koska kolumni oli sijoiteltu heti pääkirjoitusaukeamalle, halusin tarttua muutamiin asioihin ja tuoda toisenlaista näkökulmaa. Kirjoitukseni on julkaistu alun perin FB-sivullani 8.1.2021.

Ihan ensimmäisenä tehdäänpä selväksi se, että se on korviketta, ei vastiketta. Vastike viittaisi siihen, että äidinmaidonkorvike vastaisi äidinmaitoa, mutta ei se vastaa. Se kyllä korvaa sen, mikäli syystä tai toisesta vanhempi ei voi tai halua imettää. Korvike ei muovaudu vauvan tarpeisiin samoin kuin äidinmaito. Tiesitkö esimerkiksi, että vauvan ollessa flunssainen rinnoissa kehittyy aivan erityistä terveyspommijuomaa lapselle?

Toisekseen pulloruokinta ja korvike eivät myöskään aina ole sama asia. Pullosta voi antaa vauvalle myös rintamaitoa. Tiesitkö, että täyspumppaaminenkin on imetystä? Täyspumppaaminen tarkoittaa sitä, että vauva saa kaiken maidon pullosta – äidinmaitona.

Kolmanneksi: vauva-arki käy voimille. Se ei välttämättä ole imetys, joka vie vanhemmalta voimat. Voimattomuus voi johtua puutteellisesta tuesta, epävarmuudesta, vähäunisuudesta ja kotitöiden ja vauvanhoidon epätasaisesta jakautumisesta vanhempien välillä (mikäli vauvasta on huolehtimassa kaksi aikuista). Tasa-arvo ei tarkoita sitä, että molemmat ruokkivat yhtä paljon, molemmat vaihtavat päivittäin yhtä monta vaippaa ja molemmat kylvettävät vauvan yhtä usein. Se voi tarkoittaa esim. sitä, että imettävä vanhempi keskittyy imettämiseen ja omaan energiatankkaukseen, ja toinen vanhempi hoitaa loput.

Neljäs huomionarvoinen seikka on se, että mikäli imetys kuitenkin on perheen toiveena, on iso riski tarjota vauvalle pullomaitoa ensi viikkojen aikana, etenkin öisin. Maidontuotannon kannalta tärkeintä tilausaikaa on hormonaalisista syistä yöaika. Maidon riittävyyden varmistamiseksi olisi siis erityisen tärkeää, että vauva saa imeä öisin vauvantahtisesti. Tämä onnistuu usein parhaiten perhepedissä (kun perhepedin kriteerit täyttyvät eli esim. vauvaa ei kapaloida ja vanhemmat ovat täysin päihteettömiä), jolloin öisin ei myöskään tarvitse nousta ja imetys tainnuttaa uneen usein sekä imettäjän että vauvan. Päivällä voi sitten toinen vanhempi antaa imettävälle mahdollisuuksia päiväuneen lähtemällä vaikkapa vaunulenkille tai pitämällä vauvaa kantoliinassa kotitöitä tehdessään.

Huomio numero viisi. On todellakin tärkeää kiinnittää huomiota vanhempien jaksamiseen. On myös tärkeää tunnistaa mitkä oikeasti ovat ne kuormitusta tuovat asiat ja mitkä asiat ovat vanhemmille tärkeitä – ja erityisesti imettävälle vanhemmalle. Joskus vanhempien välilläkin on ajatuseroja siitä, kuinka vauvan ruokkiminen tulisi hoitaa. On ensisijaisen tärkeää, että äiti saisi hänen toiveitaan tukevaa apua. Mikäli äidillä on toive imetyksestä, niin silloin ei ehdoteta arkea helpottamaan imetyksen vähentämistä tai lopettamista, vauvan nukuttamista omaa sänkyyn yms. Katsotaan kokonaisuutta ja mietitään, miten perheeseen löytyisi voimavaroja ja voisiko arki helpottua pienilläkin järjestelyillä. Usein kun kyselen alkuhaasteiden kanssa painivilta perheiltä millaiset heidän nukkumajärjestelyt ovat, käy ilmi että vauva nukkuu omassa sängyssään. Usein käy myös ilmi, että siihen ei ole mitään erityistä syytä, on vain ajateltu että niin kuuluu tehdä. Imetys ja unet helpottuvatkin nopeasti, kun vauva otetaan viereen. Vaikka sen pitäisi olle meille vaistonvaraista, vaikuttaa ympäröivä kulttuuri väistämättä ratkaisuihimme, vaikka tuntisimme sisimmässämme toisin.

Kuudenneksi, ei ole täysimetyksen sivuvaikutusta se, että imettäjälle kasaantuu muitakin vauvanhoidollisia tehtäviä. Kärjistäen sanottuna se on toisen vanhemman vastuunpakoilun sivuvaikutus. Kyllä voi olla ihan oma-alotteinen ja tarttua kaikkiin niihin muihin hommiin. Harva synnyttänyt on niin omistushaluinen vauvasta, ettei päästä tätä toisen aikuisen kanssa edes vaipanvaihtoon. Ihokontakti on imetyksen edistämisen vuoksi tärkeää, mutta ei se vauva sen imettäjänkään iholla ole kaikkia vauvanhoitotoimenpiteitä suoritettaessa. Joten hieman oma-aloitteisuutta ja viitseliäisyyttä, niin kyllä se vanhemmuus tasa-arvoisemmaksi muuttuu! Tasa-arvo voi myös syntyä siitä, että vauvan kasvaessa toinen vanhempi ottaa enemmän vastuuta vauvan hoitamisesta ja viihdyttämisestä, vaikka ensi viikot ja kuukaudet olisivat kuluneet tiiviisti imettävän vanhemman hoivissa. Sitä voi vaikka jäädä vanhempain- tai hoitovapaalle viikoiksi, kuukausiksi tai pariksi vuodeksi!

Ja silloin kun pullo on satunnaisesti tai säännöllisesti osana vauvan ruokintaa, on tärkeää huomioida, että se olisi vauvantahtista. Vauvantahtisesta pulloruokinnasta löydät tietoa Imetyksen tuki ry:n sivuilta.

Muistetaan vielä se, että puolisoina, ystävinä, sukulaisina, ammattilaisina ja hyvänpäiväntuttuina olisi ensiarvoisen tärkeää, että kommenttimme, vinkkimme, neuvomme ja tukemme olisivat hyvin kohdistettuja. Tuki on hyödyllistä silloin, kun se vastaa vanhemman tarpeisiin. Jos vanhemmalla on toive imetyksestä (lähes jokaisella suomalaisella odottajalla on), tuetaan sitä. Jos vanhempi ei halua imettää, tuetaan niistä lähtökohdista ja etsitään ammattilaisen avulla ratkaisuja, joilla taataan vauvan turvallinen ravinnonsaanti.